Takaisin

Ajankohtaista

Tiedotteet

71% Iisalmen kahdeksasluokkalaisista tuntee ylpeyttä omasta kotikaupungistaan

1.6.2020
13 seutukaupunkia toteuttivat huhtikuussa 2020 kyselyn 8.-luokkalaisille. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 1 800 nuorta eri seutukaupungeista, joista iisalmelaisia nuoria 177. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää miten kasiluokkalaiset näkevät oman kaupunkinsa: mikä kotikaupungissa on parasta ja mitä nuoret toivoisivat kehitettävän? Olisivatko he valmiita opiskelemaan omassa kotikaupungissaan unelmiensa ammattiin ja mitkä ovat nuoria kiinnostavimmat ammattialat. Tärkein kysymys oli kuitenkin ovatko nuoret ylpeitä omasta kaupungistaan? Kysely toteutettiin osana Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa -hanketta.

71% iisalmelaisista nuorista kokee ylpeyttä omasta kaupungistaan. On hienoa, että oma kaupunki nähdään paikkana, josta voi olla ylpeä, iloitsee hankkeen projektipäällikkö Minna Pappi. Ylpeys omasta kotikaupungista on hyvä pohja, jonka päälle voimme lähteä rakentamaan tulevaisuutta ja nuorten sitoutumista alueille.

Valtaosa nuorista haluaisi opiskella ammattiin omassa kotikaupungissaan

Mikäli ammattiin opiskelu olisi mahdollista omassa kotikaupungissa, valtaosa nuorista tämän vaihtoehdon. Vain yksi viidestä kokee kaipuuta päästä opiskelemaan muualle. Vaikka perusopetuksen jälkeen oltaisiin valmiita jäämään opiskelemaan kotikaupunkiin, aikuisena 8.-luokkalaisista varmuudella kotikaupungissaan haluaa asua vain yksi viidestä. Toki aikuisuus voi käsitteenä olla 15-vuotiaalle nuorelle haastava, mutta asetelman muuttuminen näin jyrkästi on mielestämme huolestuttavaa. Selitystä ajatustavalle voi perustella se, että nuorilla ei kyselyn mukaan ole riittävästi tietoa oman alueen työllistymismahdollisuuksista. Vastaajista 36% kertoo, että alueelta löytyy yritys, jossa he voisivat aikuisena työskennellä. Suunnilleen saman verran vastaajista ei usko työllistymismahdollisuuksiin, joten kyselyn mukaan noin puolet ikäluokasta ei tiedä onko työllistyminen alueella heidän kohdallaan mahdollista vai ei. Hyvä uutinen kuitenkin on, että 52 prosenttia haluaisi saada lisätietoja oman kotikaupungin alueella toimivista yrityksistä vierailujen ja esittelyjen kautta. Tämä on nuorilta selkeä viesti, johon tulee reagoida.

Nuoret eivät ratkaise teollisuuden pulaa osaavista työntekijöistä

Seutukaupungit nähdään Suomen teollisuuden selkärankana ja seutukaupunkien Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa -hankkeen lähtökohtana onkin osaavan työvoiman saatavuuden vahvistaminen. Kyselyn tuloksissa huolestuttavaa on, että 8.-luokkalaisista, jotka jo tulevana lukuvuonna tekevät valintansa jatkokoulutuksen suhteen, vain noin 7 % ilmoitti, että olisivat kiinnostunut työskentelemään teollisuudessa. Vielä huolestuttavampi vastaava luku on, kun tarkastellaan kaikkien seutukaupunkien vastauksia. Kaikkien seutukaupunkien nuorista vain 4 % ajattelee teollisuutta kiinnostavana alana. Samoilla seutukaupungeilla on kuitenkin samaan aikaan huutava pula teollisuuden työntekijöistä. Selkeästi eniten kyselyyn vastanneita, sekä Iisalmessa että kaikissa kaupungeissa yhteensä, kiinnosti työskentely sosiaali- ja terveysalalla. Kaikista vastaajista yrittäjänä toimimisesta on jo nyt kiinnostunut 13 prosenttia vastaajista, Iisalmen kohdalla hieman enemmän, 17 % vastaajista.

Rauhallinen ja turvallinen paikka asua

Nuoria pyydettiin myös kuvaamaan kolmella sanalla Iisalmea. Merkittävimmin esille nousivat sanat rauhallinen, turvallinen ja mukava, mutta samalla tylsä. Kysyttäessä Iisalmen parhaita puolia nuoret toivat esille luonnon, kaverit ja sen että täällä on hyvää kasvaa ja koulussa saa hyvää opetusta. Lisää kaivataan oleskelupaikkoja nuorille, kauppoja sekä ilahduttavasti myös koulutusmahdollisuuksia. Harmittavan monessa vastauksessa nousi esille huoli päihteiden käytöstä.

Mukana olevat seutukaupungit sijaitsevat hyvin eri puolella Suomea, mutta nuorten ajatukset ovat kaikkialla hyvin samankaltaisia. Enemmän eroja ajattelutavassa löytyy tyttöjen ja poikien välillä. Kyselyn mukaan lähes joka aihealueella pojat tuntevat suurempaa kiintymystä ja uskoa kotikaupungin tarjoamiin mahdollisuuksiin, tilanne oli selkeästi nähtävissä myös Iisalmessa. Tarvittaisiin toimia, joilla myös tyttöjen ajatukset ja kiinnostus kotikaupungin mahdollisuuksiin saataisiin heräämään. Kysely toteutettiin etäkouluaikaan, jonka voi ajatella parantavan tulosten luotettavuutta siinä suhteessa, että vastaajat eivät ole olleet yhteydessä toisiinsa vastaamisen aikana.

Kysely nosti esille monta arvokasta asiaa. Moni asia on Iisalmessa hyvin, mutta pitovoiman vahvistamiseksi tarvitaan toimia. Tätä arvokasta pito- ja vetovoimatyötä tekee alueellamme moni taho. Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa hanke kantaa oman kortensa tähän kekoon tukemalla toiminnallaan työvoiman saatavuuden ja kohtaannon tukemista. Yhteinen haaste on saada lisättyä nuorten tietoisuutta kotikaupungin työllistymismahdollisuuksista ja luotua oikeanlainen kuva teollisuudesta työnantajana.

Voimme olla ylpeitä alueemme nuorten vastauksista ja ajatuksista, sillä lähes joka kysymyksessä iisalmelaisten nuorten ajatukset kotikaupungistamme olivat keskivertoa positiivisemmat, kun kyselyyn vastanneille seutukaupungin nuorilla keskimäärin.

Kyselyssä mukana olivat seuraavat seutukaupungit: Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Keuruu, Kristiinankaupunki, Parkano, Raahe, Salo, Sastamala, Savonlinna, Varkaus ja Ylivieska.

Yhteenveto kaikkien mukana olleiden seutukaupunkien tuloksista luettavissa tästä.

 Lisätietoja:

Minna Pappi
projektipäällikkö
Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa -hanke
minna.pappi@iisalmi.fi